No niin, eilen taas paljon keskusteluita. Varsinkin viimeinen oli vahan raskas. Jos ihmiset lahtokohtaisesti ajattelee etta kaikki on pohjimmiltaan yhta, ja kaikki muu on illuusiota, niin se vie jotenkin jarjen kaikesta. Jos tama ykseys pitaa vain kokea, niin sitten ihmisten kannattaa vain sokeasti seurata niita ohjeita mita valaistuneemmat heille antavat, ja toivoa etta he saavat saman kokemuksen. Ja jos uskoo jotain muuta niin on helppo sanoa etta olemme mielemma vankeja ja elamme siina illuusiossa emmeka halua paastaa siita irti.
Varmaan kristittyna voisin tietysti sanoa jotain vastaavaa ihmiselle joka ei seuraa Kristusta, etta he eivat halua nahda totuutta ja nain ollen karttavat sita. Arsyttavaa aina jos joku kayttaa omia argumentteja itsea vastaan. Tosin ei kai se ole kauhean hyva argumentti sanoa aaneen, varsinkin jos kristittyna ajattelen etta ihminen ei voi ilman Jumalan armoa nahda totuutta, ja he taas ajattelevat ilmeisesti jotain sen tyylista etta jos mina en tajua kaiken ykseytta niin se johtuu huonosta karmastani enka voi valaistua ennen kuin on muutama tai muutama sata lisaelama takana.
Vaikka onkin vaikea loytaa varsinaista loogista aukkoa kaiken ykseyden teoriasta, niin ainakin se tuntuu itsesta aarimmaisen lohduttomalta ajatukselta. Vaikka tata yksytta tai Brahmania kutsutaan myos rakkaudeksi, niin se tuntuu jotenkin ohuelta, koska rakkauden olemus typistyy jonkinlaiseksi siistiksi kokemukseksi, koska todelliset suhteet ovat mahdottomia ykseydessa. Myos karman laki on aika tyly. Vaikuttaa myos etta filosofiaan kuuluu taysi fatalismi, eli kohtaloaan ei voi muuttaa mitenkaan. Vapaa tahto kuuluu sinne illuusiolistaan myos.
Mutta kai se sitten tuntuu kivalta kun oivaltaa kaiken olevan yhta, niin ne sanoo. Vaikkei se totta olisikaan.
Itse vapaaehtoistyo on osittautunut varsin tehottomaksi. Olin toissapaivana kolme tuntia QV:n kahvilassa, ja sina aikana paikalle tuli kaksi ihmista, joilta otin tilaukset ja kavin huikkaamassa ne keittioon. Itse asiassa viitta vaille sulkemisaikaa tuli viela kaksi, mutta oltiin jo ehditty sammuttaa liesi. No, ilmeisesti se on enemman sellainen harrastuksenomainen juttu, etta sinne voi menna jos on mestoilla, tai nain minulle ainakin sanottiin tanaan - voit tulla jos olet paikalla. Onhan siina aikaa lukea, kun odottelee asiakkaita. Olen lueskellut Apostolien tekoja, aika semmoista julistus- ja ihmepainotteista, ei kauheasti dialogia.
Tanaan illalla on jotain performansseja yhdessa paikassa, menen varmaan vilkaisemaan niin ei aina tarvitse samassa kahvilassa istua. Jos jonain paivana paasisi n aikaisemmin ylos, niin pitaisi kylla kavaista tuolla vuoren huipulla, nyt menee vahan silleen etta aamulla ei okein ehdi kauheasti, sitten on lounas, sitten on tosi kuuma pari tuntia, sitten on paivallinen ja sitten voi hengata kahviloissa ja jutella ihmisten kanssa, mutta ei oikein kauheasti ikina sellaista pidempaa aikaa lahtea reissuun. Lauantaina yhden suomalaisen synttarit, han haluaisi eka meditoida porukalla auringonnousun aikaan jossain temppelissa ja sitten menna vuorelle jonnekin pikkujarvelle. Ehka itse jatan temppelimeditoinnit valiin, mutta jarvelle voisi menna, kiva etta kutsuttiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti