Liteweight vagabonds

Liteweight vagabonds
.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Uskontodialogia kivella ja paperilla

Vuoret ovat jaaneet taakse, ja Intian etelakarki nahty. Lahdettiin etelaan Kanyakumariin Jennin tultua, kun sinne piti olla vain parin tunnin bussimatka ja rauhallisempaa kuin Trivandrumissa. Bussimatka osoittautui kuitenkin paljon pidemmaksi ja osa matkasta jouduttiin seisomaan. No, kasvattaa luonnetta. Kanyakumari osoittautui myos aika kaoottiseksi. Se on pieni paikka, mutta ilmeisesti suosittu intialaisten turistien keskuudessa. Ennen kuutta aamulla alkoi Siva-musiikki pauhata, ja rauha tuntui olevan hieman kateissa. Vaki kavi myos kolmen meren liitoskohdassa peseytymassa, ja myos auringonlaskut ja -nousut ovat Kanyakumarin spesiaalialaa. Onneksi kun kemi pahimmasta turistikadusta poispain niin loysi hauskoja varikkaita kalastajataloja ja rantaa jossa oli keltaista, punaista ja mustaa hiekkaa, joka teki rannasta varsin hienon.

Kavimme tutustumassa Peace Trust-nimiseen kristilliseen jarjestoon, joka tekee uskontodialogityota Kanyakumarissa. Peace Trust oli saanut mukaan monia hinduja ja muslimeita yhteiseen rintamaan, joten oli tietysti mielenkiintoista kuulla paikan linjauksista. 76-vuotias teologian tohtori ja paikan johtaja Gnana Robinson otti meidat henkilokohtaisesti vastaan, mutta miehen teologia oli minulle hieman jarkytys. Heti alkuun sattui kateen vanhustenkodin avajaisten juhlamenojen ohjelma, jossa oli rukoiltiin henkea, jonka seka jotkut kristityt, muslimit ja hindut olivat tunnustaneet jumalakseen. Oli myos yhteinen uskontunnustus, jossa kerrottiin etta kaikki uskonnot ovat taman jumalan lahja maailmalle.

Tama tietysti kuulostaa rauhaisalta ja harmoniselta. Minusta kuitenkin tassa on paljon ongelmia. Ensinnakin jumala joka jaa jaljelle kun kolmekin maailmanuskontoa yrittaa loytaa yhistavat tekijat, ei enaa ole tunnistettavissa kristityn, muslimin tai hindun jumalaksi. Se on jonkinlainen hyvin persoonaton ja epamaarainen henki, jota tuskin voi tunnistaa kukaan omaksi jumalakseen. Ja mita enemman uskontoja pitaisi saada mukaan rauhalliseen yhteiseloon yhteisen uskontunnustuksen ehdoilla, sita vahemman yhteista loytyisi.

Tietenkin voidaan sanoa etta kaikki sitten keskenaan liittavat tahan yhteiseen torsoon omat erikoispiirteensa kun ovat keskenaan ja ovat tyytyvaisia. Mutta jos jokainen pulttaa torsoon taysin erilaisia asioita, niin voidaan kysya, oliko erikoispiirteista riisuttu jumala mitaan sukua todellisille jumalille. En voi valttya vaikutelmalta, etta uskontodialogin nimissa itse asiassa luodaan uusi jumala, joka on niin hajuton ja mauton etta kaikki voivat sen jollain lailla hyvaksya, samalla heittaen romukoppaan jokaisen uskonnon pyhat tekstit, traditiot ja myos useimmiten uskon edustajien nakemykset. Luulen esimerkiksi etta jos otettaisiin 100 ensimmaista hindua kadulta, niin he tuskin yhtyisivat uskontunnustukseen, jossa sanotaan etta on vain yksi jumala. Saatan olla vaarassa, mutta nain epailen. Brahman vaikuttaisi olevan muodikas tietyissa piireissa perimmaisena jumalana, mutta rivihindu tuskin on kovin kiinnostunut. Itse asiassa tata pitaa varmaan pyrkia kyselemaan kun juttelee paikallisten hindujen kanssa.

Todennakoisesti Gnanalla on vastaperusteluita kirjassaan A voice in the Wilderness, jonka ostin, mutta nyt on ollut vapaapaiva Varkalassa, joten en edes harkinnut avaavani kirjaa. Tulimme tanne rantalepailemaan Kanyakumarin kaaoksen jalkeen, ja vaikka paikka onkin monella tapaa turistinen, taalla vaikuttaa olevan aktiivinen ayurveda- ja joogaskene ja paljon lansimaalaisia, joten voi olla etta keskusteluitakin viela syntyy.

Jennilta myos paljon terveisia, on mukavaa etta meita on kaksi taalla nyt! Jenni kirjoittelee myos tanne blogiin kunhan ehtii.


Peace Trustin johtaja Gnana Robinson oli kunnianarvoisa vanhus, vaikka meilla olikin monia erimielisyyksia teologisesti.


Kerala on kristillisempaa aluetta kuin muu Intia. Tassa maalaus pyhasta Yrjosta ja kuvan eteen laitettu tuli.


Kanyakumarin rantojen hienot monivariset hiekat ja Jennin jalat.


Kanyakumarin, Intian aarimmaisen etelakarjen karjessa kaytiin uskontodialogia pensselilla ja kivilohkareella. Tassa joku oli kirjoittanut kiveen "All people is God". Joku ovela oli korvannut "All people is"-tekstin tekstilla Jesus->.


Kanyakumarista pohjoiseen mentaessa on alkanyt nakya hiukan enemman moskeijoita.

1 kommentti: